lauantai 21. maaliskuuta 2015

Thankful

Joskus vain tulee tunne,että pakahtuu siitä kaikesta rakkaudesta ja onnellisuudesta.  Olen oikeasti hyvinkin kiitollinen siitä kuinka hyvin mulla pyyhkii tällä hetkellä. Olen aidosti todella onnellinen. Onhan niitä huonojakin päiviä toki mutta niinhän meillä kaikilla. Vaikka nyt eletään sitä mun pelkäämää perus arkea niin olen tyytyväinen elämääni just sellaisena kun se nyt on.  Eikö kuullostakin ällöttävän siirappimaiselta?:D  

Olen pitkään pelännyt sitä hetkeä kun joudutaan elämään arjessa eikä jatkuvasti tapahdukaan muutoksia tai ei olekaan mitään mitä odottaa. Ehkä tämä pelkoni on hävinnyt sitä myötä mitä vanhemmaksi on tullut. Olen aina tehnyt pitkän tähtäimen suunnitelmia ja tykkään jollain oudolla tavalla elää jatkuvassa kaaoksessa. Enkä tarkoita, että kämppä olisi kaaoksessa tai elämä vaan,että pieni kiire on mukavaa. Se,että kalenteri ammottaa koko viikon tyhjyyttä on ahdistavaa vaikka tekemistä silti aina riittää.  Kaikkea kuten kotiaskareita ei tule kirjattua kalenteriin.  Liian kiire taas vetää hermot kireiksi mutta se,että selviää hengissä ja saa kaiken tehtyä kiireestä huolimatta on mahtava tunne. Sovellan toki menoni niin,että perheellekin riittää aikaa. Tämän asian oppimiseen on mennyt aikaa kun on ennen perheentuloa saanut mennä miten haluaa. Elämä perheellisenä on kyllä yhtä menoa ja meininkiä pikku lasten kanssa joten tylsää hetkeä ei ole koskaan. :)

Mites muilla? Tykkäättekö perus arjesta? Millä saatte arkeen lisäpotkua jos kaipaatte sellaista?





2 kommenttia:

  1. Hassua, juuri tänään pohdin samaa fiilistä: että olen onnellinen. Että kaikki on nyt niin hyvin. Että mitään en haluaisi muuttaa. Ja heti tuli fiilis: olenko jämähtänyt, onko tässä olotilassa jogain vikaa? Hassu tämä ihmismieli...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just toi on hassua miten sitä heti miettii,että jokin tässä kuviossa mättää kun kaikki on liian hyvin. Silloinhan olisi vain syytä olla onnellinen ja nauttia siitä. :D

      Poista